10.2.2020 Hei taas lukijat ja hyvää vuoden alkua! Olen lukenut viime päivinä inspiroivaa Kassia St. Clairin kirjaa The Secret Lives of Color. Tästä inspiroituneena vuoden ensimmäinen blogipostaukseni käsittelee värejä. Ehkä yllättäenkin, tämä on yksi hankalimmista teemoista, jonka kanssa olen tekemisissä graafisena suunnittelijana kun työpöydällä on yrityksen värimaailma. Aiheesta löytyy jokaiselta mielipide, joka on usein myös vahva, helppo muodostaa ja josta voisi käydä pitkiä filosofisiakin keskusteluja. Usein kuitenkin tuntuu, että graafisen suunnittelun tilaajalla ei ole selkeää käsitystä mitä vaikka eri värimuodot tarkoittavat. Jos sinulle on epäselvää onko valkoinen väri, mitä eroa on CMYKillä ja Pantonella tai mikä on vuoden 2020 suosituin väritrendi, niin lue eteenpäin!
1. Yrityksen värimaailma, löytäminen ja suunnittelu
En ala selostamaan tässä kirjoituksessa värioppia sen syvällisemmin. Jos olet kiinnostunut siitä, niin suosittelen perehtymään esimerkiksi coloria.netin tietoihin ja Josef Albersin väriteoriaan. Vaikka et olisi käynyt kattavia taidealan opintoja, niin muistat varmasti jo peruskoulusta, että päävärejä ovat sininen, punainen ja keltainen. Näitä toisiinsa sekoittamalla syntyvät kaikki värit.
Mutta mikä sitten muodostaa hyvän väriharmonian ja miten määritetään onnistunut yrityksen värimaailma, jota yleensä muokataan visuaalisen ilmeen uudistamisen yhteydessä? Itse olen huomannut, että luonnossa esiintyvät värit ovat aina harmoniassa keskenään. Horisonttiin piirtyvässä maisemassa on täydellinen määrä sinistä, harmaata ja vihreää. Passion-hedelmässä yhdistyy herkullisesti valkoinen, kirkkaan keltainen, magenta ja punainen. Jos värit voisivat esiintyä jossain luonnon luomassa kohteessa, niin ne ovat harmoniassa keskenään. Ainakin tätä ohjenuoraa käyttämällä voi pysyä varmalla tiellä yritysvärien valinnassa.
Kun alan suunnittelemaan yrityksen värimaailman uudistamista, mietin aina ensin millaiselle taholle työtä ollaan tekemässä. Onko organisaatio nuorekas vai konservatiivinen tai pirteä vai tasainen luonteeltaan. Tähän vaikuttaa toki vahvasti kulttuurinen sidonnaisuus, josta puhun myöhemmin tässä kirjoituksessa. Inspiraationa värien suunnitteluun saatan käyttää valokuvia, joista voi luoda värimaailmoja esimerkiksi Canvan palvelussa. Käytän myös usein Adoben väripalettityökalua, jolla voi hakea eri hakusanoilla väriteemoja ja luoda niitä myös itse. Kun olen saanut valittua alustavat sävyt, vien ne Illustratoriin ja muokkailen sävyjä siellä kunnes olen tyytyväinen lopputulokseen.
2. Väreillä on monta eri kieltä ja muotoa
Värit ovat joko subtraktiivisia tai additiivisia eli ne ovat joko maalia / fyysistä materiaalia tai valoa. Kaikki markkinointiviestinnän painetut tuotokset ovat joko CMYK- tai Pantone-muodossa ja kaikki näytöllä näkyvät tai projisoitavat kuvat RGB-muodossa.
Lyhenne CMYK muodostuu seuraavista sanoista: Cyan (syaani), Magenta, Yellow (keltainen) ja Key (Avainsävy eli musta). Jos kaikkia näitä värejä sekoitetaan samassa suhteessa syntyy mustaa.
Lyhenne RGB muodostuu seuraavista sanoista: Red (punainen), Green (vihreä) ja Blue (sininen). RGB-maailmassa värit ovat additiivisia eli jos kaikkia näitä kolmea väriä sekoitetaan keskenään syntyy valkoista. Myös internetissä käytettävät HEX-värit ovat additiivisia ja käytännössä sama asia kuin RGB-värimaailma, mutta CSS-koodikielellä.
Pantone on suuri amerikkalainen painomaaleja valmistava yritys. Paino tilaa eri Pantone-sävyjä kyseiseltä yritykseltä ja nämä sävyt löytyvät valmiina graafisten suunnittelijoiden käyttämistä Adoben ohjelmista. Toisin kuin CMYK-sävyt, Pantonen värit näyttäytyvät aina samanlaisina riippumatta painosta. Sävyt tosin näkyvät hieman erilaisina riippuen paperin rakenteesta ja laadusta. Tämän takia Pantone-väri on olennainen osa kun suunnitellaan yrityksen värimaailma. Pantone-värejä käytetään usein yrityksen lomakkeistossa, kun halutaan varmistaa, että väri on varmasti juuri oikean brändivärin näköinen. Pantonella on myös mahdollista painaa kirkkaampia sävyjä kuin CMYK-värimaailmassa. Esimerkiksi painettavia neon-värejä tai kirkkaita violetteja ei ole mahdollista tuottaa CMYK-sävyillä. Suunnittelijat valitsevat Pantone-värin erikseen ostettavasta väriviuhkasta. Painotyö on hieman kalliimpi jos Pantone-väri on CMYK-värien lisänä.
Näiden lisäksi on myös muita värimuotoja, kuten tarroissa tai sisustuksessa käytettävät maalit.
3. Värit eivät ole absoluuttisia ja ne vaikuttavat toisiinsa
Minulta yksi useimmin kysytyistä kysymyksistä liittyy siihen näyttääkö yrityksen värimaailma varmasti samalta painotuotteessa kuin miltä sen on suunniteltu näyttävän graafisessa ohjeistossa. Vastaus tähän on ei. Mikään väri ei ole absoluuttinen ja sen näyttäytyminen riippuu kuka väriä katsoo, missä sitä katsotaan (ulkona vs. sisällä / printtinä vs. diginä) ja miten se on tuotettu (painettu väri vs. rgb). Keltainen väri, joka näkyy omalla mac-tietokoneen näytölläni kirkkaana ja selkeänä tulee taatusti olemaan lähes näkymätön tykillä seinälle projisoitaessa.
Näytöt on kalibroitu eri tavoin ja on mahdotonta kontrolloida näkyykö brändivärisi juuri sellaisena syvän sinisenä kaikilla eri selaimilla. Digipainossa tulostetun julisteen sävyt ovat varmasti erilaiset verrattuna offset-painettuun versioon tai omalla kotiprintterillä otettuun vedokseen. Väri näyttää erilaiselta myös päällystetyllä ja päällystämättömällä paperilla tai laadukkaalla ja halvalla paperilla.
Värit vaikuttavat toinen toisiinsa. Keltainen näyttää aivan eri sävyiseltä harmaalla väripinnalla kuin oranssilla. Pari vuotta sitten sosiaalisessa mediassa kiersi kuva mekosta (yllä oleva kuva), jonka osa näki sinisenä ja osa valkoisena. Mekko oli oikeasti musta-sininen, mutta vaikka tämä kerrottiin faktana, oli niiden, jotka näkivät sen valkoisen ja kullan väreissä mahdoton nähdä ns. oikeita sävyjä.
Kun ymmärrät ettei värejä voi laittaa täysin aisoihin etkä pysty hallitsemaan niitä, niin voi olla myös huojentavaa antautua niiden kontrolloimattomuudelle.
4. Värien merkitykset ovat kulttuurisidonnaisia
Värien kokeminen ei ole subjektiivista ainoastaan henkilökohtaisella tasolla vaan myös kulttuurisidoinnaisesti. Jos graafinen suunnittelija tuottaa visuaalista materiaalia eri kulttuurista tulevalle kohderyhmälle, ottaa hän tämän huomioon suunnittelutyössään. Esimerkiksi monissa Aasian maissa valkoinen edustaa surua tai kuolemaa vaikka länsimaissa näitä tunteita ilmaistaan mustalla. Punainen väri yhdistyy Venäjällä kommunismin takia vahvasti rohkeuteen, isänmaallisuuteen ja urheuteen. Kiinassa punainen yhdistetään hyvään onneen ja iloon. Suomessa ja muissa länsimaissa punainen kuvaa ainakin rakkautta, voimakkuutta ja se on varoittava, hyökkäävä tai jopa vihainen.
Myös kieli vaikutaa siihen miten värit nähdään tai koetaan. On tutkittu, että jos kielestä ei löydy sanaa värille, koetaan väri eri tavalla. Business Insider kirjoittaa, että sininen väri on ollut ihmisille olemassa vain vähän aikaa. Sininen esiintyy ensimmäisenä muinaisen Egyptin kirjoituksissa. Ei ole sattumaa, että juuri Egyptissä opittiin valmistamaan keinotekoisesti sinistä pigmenttiä ensimmäisenä. Eräässä Namibian heimossa ei edelleenkään osattu tunnistaa vihreätä ja sinistä toisistaan eikä heimolla ole sanaa kuvaamaan sinistä.
Värien trendit vaihtelevat muodin tavoin. Muistelen, että vuosituhannen vaihteessa kun aloitin alan opiskelun, graafisessa suunnittelussa oli suosittua käyttää kirkkaan magentaa ja sinistä. Nykyään en käyttäisi näitä sävyjä ilman hyvää perustelua yrityksen ilmeen rakentamiseen. Vuonna 2020 eli (kääk!) 20 vuotta myöhemmin pinnalla ovat murretut ja jopa maanläheiset sävyt. Itse olen huomannut ns. metsän vihreän ja heleän vaalean punaisen / persikan sävyt olevan nyt paljon käytettyjä. Pantonen vuoden 2020 väri on elegantti “klassisen sininen” eli Classic Blue, joka on kyllä omasta mielestäni vähän tylsä. Valinta liittyy epävakaaseen maailmantilanteeseen, joka Pantonen mukaan kaipaa vakautta, luottamusta ja uskoa.
5. Musta ja valkoinen eivät ole värejä…
…Ainakaan eri väriteorioiden mukaan. Lopuksi pientä aivovääntöä päivän ratoksi.
Jos väri on valoa (additiivinen sekoitustapa) niin musta tarkoittaa, että väriä ei ole, eli esimerkiksi näyttö on kiinni tai mustalle kuva-alueelle ei heijasteta valoa ollenkaan. Musta siis ei ole väri vaan värin poissaoloa.
Subtraktiivisessa sekoitustavassa musta syntyy kun kaikki värit sekoitetaan yhteen. Tällöin musta siis on väri. Valkoinen taas ei ole väri (tavallaan), sillä valkoinen tarkoittaa, että värejä ei ole vaan paperin pinta on valkoinen. Päävärejä sekoittamalla ei saada aikaan valkoista. Noh, toisaalta on kyllä olemassa valkoisia pigmenttejä eli asia ei olekaan niin musta-valkoinen (eh-heh, pun not intended).
-------
Tässä siis pintaraapaisu värien ihanaan maailmaan. Jos innostuit, niin suosittelen mainitsemaani The Secret Lives of Color -kirjaa ja tutustumaan myös coloria.netin kattavaan tietopakettiin väreistä. Tai testaa värinäkösi tarkkuus Lenstoren kehittämällä värivisalla.